A A A A A

Elämä: [Syntymäpäivä]


Efesolaisille 2:10
Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jesuksessa hyviin töihin, joihin Jumala meidät on jo ennen vaeltamaan valmistanut.

Jeremian 29:11
Sillä minä kyllä tiedän, mitkä teistä minun ajatukseni ovat, sanoo Herra: rauhan ja ei murheen ajatukset; että minä olen antava teille sen lopun, jonka te toivotte.

Johanneksen 16:21
Kuin vaimo synnyttää, niin hänellä on kipu, sillä hänen hetkensä tuli; mutta kuin hän on lapsen synnyttänyt, niin ei hän enään muista vaivaansa ilon tähden, että ihminen on syntynyt maailmaan.

Sananlaskujen 9:11
Sillä minun kauttani sinun päiväs enennetään, ja ikäs vuodet lisätään.

Psalmien 16:11
Sinä osoitat minulle elämän tien, sinun kasvois edessä on täydellinen ilo, ja riemullinen meno oikialla kädelläs ijankaikkisesti.

Psalmien 20:4
Hän antakoon sinulle, mitä sinun sydämes anoo, ja päättäköön kaikki aivoitukses!

Psalmien 27:4-7
[4] Yhtä minä Herralta anon, sitä minä pyydän, asuakseni Herran huoneessa kaiken elinaikani: että minä näkisin Herran kauniin jumalanpalveluksen, ja hänen templiänsä etsisin.[5] Sillä hän peittää minua majassansa pahana aikana: hän kätkee minun salaiseen majaansa, ja korottaa minun kalliolle.[6] Ja hän korottaa nytkin minun pääni vihollisteni ylitse, jotka ympärilläni ovat; niin minä uhraan hänen majassansa kiitosuhria: minä veisaan ja laulan Herralle.[7] Herra, kuule minun ääneni, koska minä huudan: ole minulle armollinen, ja kuultele minua.

Psalmien 90:12
Opeta meitä ajattelemaan, että meidän pitää kuoleman, että me ymmärtäväisiksi tulisimme.

Psalmien 91:11
Sillä hän on antanut käskyn enkeleillensä sinusta, että he kätkevät sinua kaikissa teissäs,

Psalmien 91:16
Minä ravitsen hänen pitkällä ijällä, ja osoitan hänelle autuuteni.

Psalmien 118:24
Tämä on se päivä, jonka Herra teki: iloitkaamme ja riemuitkaamme hänessä.

Sefanjan 3:17
Sillä Herra sinun Jumalas on sinun tykönäs, väkevä vapahtaja; hän on sinusta suuresti riemuitseva, ja on oleva sinulle suloinen, ja antava anteeksi, ja sinusta pitää kiitoksella riemuittaman.

Psalmien 37:4-5
[4] Iloitse Herrassa, ja hän antaa sinulle, mitä sinun sydämes halajaa.[5] Anna ties Herran haltuun, ja toivo hänen päällensä; kyllä hän sen tekee.

Valitusvirret 3:22-23
[22] Herran laupiudesta se on, ettemme ratki hukkuneet; ei hänen laupiutensa vielä loppunut.[23] Vaan joka huomen se on uusi, ja sinun uskollisuutes on suuri.

4 Mooseksen 6:24-26
[24] Herra siunatkoon sinua, ja varjelkoon sinua.[25] Herra valistakoon kasvonsa sinun päälles, ja olkoon sinulle armollinen.[26] Herra ylentäköön kasvonsa sinun puolees, ja antakoon sinulle rauhan.

Psalmien 139:1-24
[1] Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Herra! sinä tutkit minua, ja tunnet minun.[2] Joko minä istun eli nousen, niin sinä sen tiedät: sinä ymmärrät taampaa ajatukseni.[3] Joko minä käyn eli makaan, niin sinä olet ympärilläni, ja näet kaikki tieni.[4] Sillä katso, ei ole sanaakaan kieleni päällä, joita et sinä Herra kaikkia tiedä.[5] Sinä olet tehnyt jälkimäiseni ja ensimäiseni, ja pidät sinun kätes minun päälläni.[6] Senkaltainen tieto on minulle ylen ihmeellinen ja ylen korkia, etten minä voi sitä käsittää.[7] Kuhunka minä menen sinun hengestäs? ja kuhunka minä sinun kasvois edestä pakenen?[8] Jos minä astuisin ylös taivaaseen, niin sinä siellä olet: jos minä vuoteeni helvetissä rakentaisin, katso, sinä myös siellä olet.[9] Jos minä ottaisin aamuruskon siivet, ja asuisin meren äärissä,[10] Niin sinun kätes sielläkin minua johdattais, ja sinun oikia kätes pitäis minun.[11] Jos minä sanoisin: pimeys kuitenkin peittää minun, niin on myös yö valkeus minun ympärilläni.[12] Sillä ei pimeys sinun edessäs pimitä, ja yö valistaa niinkuin päivä; pimeys on niinkuin valkeus.[13] Sinun hallussas ovat minun munaskuuni: sinä peitit minun äitini kohdussa.[14] Minä kiitän sinua sen edestä, että minä niin aivan ihmeellisesti tehty olen: ihmeelliset ovat sinun tekos, ja sen minun sieluni kyllä tietää.[15] Ei minun luuni olleet sinulta salatut, kuin minä siinä salaisesti tehty olin, kuin minä maan sisällä niin taitavasti koottu olin.[16] Sinun silmäs näkivät minun, kuin en vielä valmistettu ollut, ja kaikki päivät sinun kirjaas olivat kirjoitetut, jotka vielä oleman piti, joista ei yksikään silloin vielä tullut ollut.[17] Mutta kuinka kalliit ovat minun edessäni, Jumala, sinun ajatukses? kuinka suuri on heidän lukunsa?[18] Jos minä heitä lukisin, niin ne olisivat usiammat kuin santa: kuin minä herään, olen minä vielä tykönäs.[19] Jumala, jospa tappaisit jumalattomat, ja verikoirat minusta poikkeisivat.[20] Sillä he puhuvat sinusta häpiällisesti, ja sinun vihollises turhaan lausuvat (sinun nimes).[21] Herra, minä tosin vihaan niitä, jotka sinua vihaavat, ja minä närkästyn heistä, jotka karkaavat sinua vastaan.[22] Täydestä todesta minä heitä vihaan; sentähden ovat he minulle viholliset.[23] Tutki minua, Jumala, ja koettele sydämeni: kiusaa minua, ja ymmärrä, kuinka minä ajattelen.[24] Ja katsos, jos minä pahalla tiellä lienen, niin saata minua ijankaikkiselle tielle.

Finnish Bible 1776
Public Domain Version: 1776