A A A A A
Raamattu 1992

Tuomarien 2



1
Herran enkeli saapui Gilgalista Bokimiin ja sanoi: "Minä vein teidät pois Egyptistä ja toin teidät maahan, jonka esi-isillenne vannomallani valalla lupasin teille. Minä sanoin: 'En milloinkaan riko liittoa, jonka olen tehnyt teidän kanssanne.
2
Te puolestanne ette saa tehdä liittoa tämän maan asukkaiden kanssa, vaan teidän on hajotettava heidän alttarinsa.' Mutta te ette totelleet minua. Miksi ette olleet minulle kuuliaisia?
3
Minä sanon nyt teille: en karkota tämän maan asukkaita teidän tieltänne, vaan heistä tulee teille ansa ja heidän jumalistaan tulee teille loukku."
4
Kun Herran enkeli oli sanonut israelilaisille tämän, he alkoivat kaikki itkeä suureen ääneen.
5
He antoivat sille paikalle nimeksi Bokim ja uhrasivat siellä teurasuhreja Herralle.
6
Kun Joosua oli päästänyt israelilaiset menemään, he lähtivät kaikki omille alueilleen ja ottivat maan haltuunsa.
7
Kansa palveli Herraa koko Joosuan elinajan ja sen jälkeenkin, niin kauan kuin oli elossa vanhimpia, jotka olivat nähneet, mitä suuria tekoja Herra oli Israelin hyväksi tehnyt.
8
Herran palvelija Joosua, Nunin poika, kuoli sadankymmenen vuoden ikäisenä,
9
ja hänet haudattiin omalle maalleen Timnat-Heresiin, joka on Efraimin vuoristossa, Gaasinvuoren pohjoispuolella.
10
Kun Joosuan sukupolvi oli otettu isiensä luo ja tilalle oli noussut toinen sukupolvi, israelilaiset eivät enää totelleet Herraa eivätkä pitäneet mielessään niitä tekoja, jotka Herra oli heidän hyväkseen tehnyt.
11
Israelilaiset rikkoivat Herraa vastaan ja alkoivat palvella baaleja.
12
He hylkäsivät Herran, isiensä Jumalan, joka oli tuonut heidät pois Egyptistä, ja kääntyivät kumartamaan muita jumalia, joita heidän ympärillään asuvat kansat palvoivat. Näin he herättivät Herran vihan.
13
Koska israelilaiset hylkäsivät Herran ja ryhtyivät palvelemaan Baalia ja Astartea,
14
Herra vihastui heihin. Hän jätti heidät ryöstelevien rosvojoukkojen armoille ja antoi vihamielisten naapurikansojen alistaa heidät. He eivät enää kyenneet pitämään puoliaan vihollisiaan vastaan,
15
vaan aina kun he ryhtyivät taisteluun, Herran käsi oli heitä vastaan ja hän antoi heidän joutua tappiolle, niin kuin hän oli heille vannonut. Näin israelilaiset joutuivat suureen ahdinkoon.
16
Silloin Herra kohotti kansan johtajiksi tuomareita, ja he pelastivat kansan rosvojoukkojen käsistä.
17
Mutta israelilaiset eivät totelleet tuomareitakaan, vaan olivat Herralle uskottomia ja kumarsivat muita jumalia. He eivät kauan pysyneet sillä tiellä, jota heidän isänsä olivat Herran käskyjä noudattaen vaeltaneet. He eivät seuranneet isiensä jälkiä.
18
Herra asetti Israelin kansalle tuomareita ja oli aina näiden tukena. Herra suojeli kansaa vihollisilta niin kauan kuin tuomari eli, sillä Herran kävi kansaa sääliksi, kun hän kuuli sen huokailevan sorrettuna ja vaivoissaan.
19
Mutta heti tuomarin kuoltua israelilaiset lankesivat uudelleen ja vaipuivat vielä syvemmälle turmelukseen kuin esi-isänsä. He eivät luopuneet pahoista teoistaan eivätkä uppiniskaisuudestaan, vaan seurasivat muita jumalia ja palvelivat ja kumarsivat niitä.
20
Sen tähden Herra vihastui Israeliin ja sanoi: "Koska te olette rikkoneet liiton, jonka minä tein teidän isienne kanssa, ettekä ole totelleet minua,
21
en enää hävitä teidän tieltänne ainoatakaan niistä kansoista, jotka Joosuan kuollessa vielä olivat kukistamatta.
22
Minä panen nämä kansat teille koetukseksi nähdäkseni, kuljetteko te isienne lailla minun tietäni minun käskyjäni noudattaen."
23
Siksi Herra ei kiirehtinyt tuhoamaan näitä kansoja, vaan antoi niiden jäädä paikoilleen, ja siksi hän ei ollut myöskään antanut niitä Joosuan käsiin.