| 1 |
| Että moni on ruvennut järjestänsä kirjoittamaan niistä asioista, joista meillä täydellinen tieto on, |
| 2 |
| Niinkuin ne meille sanoneet ovat, jotka sen alusta itse nähneet ja sananpalveliat olleet ovat: |
| 3 |
| Näkyy myös minulle se hyväksi, sitte kuin minä alusta kaikki visusti tutkinut olen, että minä niitä järjestänsä sinulle kirjoittaisin, hyvä Teophilus: |
| 4 |
| Ettäs ymmärtäisit selkiästi niiden asiain vahvan totuuden, joista sinä opetettu olet. |
| 5 |
| Herodeksen, Juudean kuninkaan, aikana oli pappi, Sakarias nimeltä, Abian vuorosta; ja hänen emäntänsä Aaronin tyttäristä, ja hänen nimensä Elisabet. |
| 6 |
| Ja he olivat molemmat hurskaita Jumalan edessä, vaeltavaiset kaikissa Herran käskyissä ja säädyissä laittamattomasti, |
| 7 |
| Ja heillä ei ollut lasta; sillä Elisabet oli hedelmätöin, ja he olivat jo molemmat ijälliset. |
| 8 |
| Ja tapahtui, kuin hän vuorollansa papin virkaa toimitti Jumalan edessä, |
| 9 |
| Papin viran tavan jälkeen, lankesi arpa hänelle, että hänen piti suitsuttaman, sitte kuin hän oli mennyt sisälle Herran templiin. |
| 10 |
| Ja kaikki kansan paljous rukoili ulkona suitsutuksen aikana. |
| 11 |
| Mutta hänelle ilmestyi Herran enkeli, seisoin suitsutusalttarin oikealla puolella. |
| 12 |
| Ja kuin Sakarias hänen näki, hämmästyi hän ja pelko lankesi hänen päällenssä. |
| 13 |
| Mutta enkeli sanoi hänelle: älä pelkää, Sakarias! sillä sinun rukoukses on kuultu ja sinun emäntäs Elisabet synnyttää sinulle pojan, ja sinun pitää kutsuman hänen nimensä Johannes. |
| 14 |
| Ja sinulle tulee ilo ja ihastus, ja monta iloitsevat hänen syntymisestänsä. |
| 15 |
| Sillä hän tulee suureksi Herran edessä, ja viinaa ja väkevää juomaa ei hän juo, ja hän täytetään Pyhällä Hengellä jo äitinsä kohdusta. |
| 16 |
| ja hän kääntää monta Israelin lapsista Herran, heidän Jumalansa tykö. |
| 17 |
| Ja hän käy edellä hänen edessänsä Eliaan Hengellä ja voimalla, kääntäin isäin sydämet lasten tykö ja tottelemattomat hurskasten toimen tykö, toimittaakseen Herralle valmistetun kansan. |
| 18 |
| Ja Sakarias sanoi enkelille: mistä minä sen ymmärrän? sillä minä olen vanha ja emäntäni on jo ijällinen. |
| 19 |
| Niin enkeli vastasi ja sanoi hänelle: minä olen Gabriel, joka seison Jumalan edessä, ja olen lähetetty puhumaan sinulle ja saattamaan näitä iloisia sanomia sinulle. |
| 20 |
| Ja katso, sinä tulet kielettömäksi ja et saa puhua hamaan siihen päivään asti, jona nämä tapahtuvat, ettet uskonut sanojani, jotka ajallansa täytetään. |
| 21 |
| Mutta kansa odotti Sakariasta, ja ihmettelivät, että hän niin templissä viipyi. |
| 22 |
| Vaan kuin hän tuli ulos, niin ei hän saanut puhua heille. Ja he ymmärsivät, että hän oli näyn templissä nähnyt. Ja hän viittasi heille, ja jäi mykäksi. |
| 23 |
| Ja tapahtui, että hänen virkansa päivät olivat täytetyt, niin hän meni kotiansa. |
| 24 |
| Mutta niiden päiväin jälkeen tuli hänen emäntänsä Elisabet raskaaksi ja salasi itsensä viisi kuukautta, sanoen: |
| 25 |
| Ja näin on Herra minulle tehnyt niinä päivinä, kuin hän minun puoleeni katsoi, että hän ottais pois minun ylönkatseeni ihmisten seassa. |
| 26 |
| Mutta kuudentena kuukautena lähetettiin enkeli Gabriel Jumalalta Galilean kaupunkiin, jonka nimi oli Nasaret, |
| 27 |
| Neitseen tykö, joka oli kihlattu miehelle, jonka nimi oli Joseph, Davidin huoneesta; ja neitseen nimi oli Maria. |
| 28 |
| Ja enkeli tuli sisälle hänen tykönsä ja sanoi: terve, armoitettu! Herra on sinun kanssas: siunattu sinä vaimoin seassa! |
| 29 |
| Mutta kuin hän näki hänen, hämmästyi hän hänen puheestansa ja ajatteli, millinen se tervehdys oli. |
| 30 |
| Ja enkeli sanoi hänelle: älä pelkää, Maria! sillä sinä löysit armon Jumalan tykönä. |
| 31 |
| Ja katso, sinä siität kohdussas ja synnytät Pojan, ja sinun pitää kutsua hänen nimensä Jesus. |
| 32 |
| Sen pitää oleman suuren ja pitää kutsuttaman Ylimmäisen Pojaksi. Ja Herra Jumala antaa hänelle Davidin hänen isänsä istuimen, |
| 33 |
| Ja hänen pitää Jakobin huoneen kuningas ijankaikkisesti oleman ja hänen valtakunnallansa ei pidä loppua oleman. |
| 34 |
| Niin sanoi Maria enkelille: kuinka tämä tulee, sillä en minä miehestä mitään tiedä? |
| 35 |
| Ja enkeli vastasi ja sanoi hänelle: Pyhä Henki tulee sinun päälles ja Ylimmäisen voima varjoo sinun: sentähden myös se pyhä, joka sinusta syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi. |
| 36 |
| Ja katso, Elisabet sinun lankos siitti myös pojan vanhalla ijällänsä, ja tämä on kuudes kuukausi hänelle, joka kutsuttiin hedelmättömäksi. |
| 37 |
| Sillä ei Jumalan edessä ole yhtään asiaa mahdotointa. |
| 38 |
| Niin sanoi Maria: katso, Herran piika! tapahtukoon minulle sinun sanas jälkeen! Ja enkeli läksi hänen tyköänsä. |
| 39 |
| Mutta Maria nousi niinä päivinä ja meni kiiruusti ylös mäkikyliin Juudan kaupunkiin. |
| 40 |
| Ja tuli Sakariaan huoneeseen ja tervehti Elisabetia. |
| 41 |
| Ja tapahtui, kuin Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hyppäsi lapsi hänen kohdussansa. Ja Elisabet täytettiin Pyhällä Hengellä, |
| 42 |
| Ja hän huusi suurella äänellä ja sanoi: siunattu olet sinä vaimoin seassa, ja siunattu on sinun kohtus hedelmä! |
| 43 |
| Ja kusta se minulle tulee, että minun Herrani äiti tulee minun tyköni? |
| 44 |
| Sillä katso, kuin sinun tervehdykses ääni tuli minun korviini, hyppäsi lapsi ilosta minun kohdussani. |
| 45 |
| Ja autuas sinä, joka uskoit; sillä ne täytetään, mitkä sinulle ovat sanotut Herralta. |
| 46 |
| Ja Maria sanoi: Minun sieluni suuresti ylistää Herraa, |
| 47 |
| Ja minun henkeni iloitsee Jumalassa, minun vapahtajassani, |
| 48 |
| Että hän katsoi piikansa nöyryyttä; sillä katso, tästedes pitää kaikkein sukukuntain minua autuaaksi kutsuttaman: |
| 49 |
| Sillä Voimallinen on suuria ihmeitä tehnyt minun kohtaani, ja hänen nimensä on pyhä, |
| 50 |
| Ja hänen laupiutensa pysyy suvusta sukuun niille, jotka häntä pelkäävät. |
| 51 |
| Hän osoitti voiman käsivarrellansa ja hajotti koriat heidän sydämensä mielestä. |
| 52 |
| Voimalliset on hän kukistanut istuimelta ja korotti nöyrät. |
| 53 |
| Isoovat täytti hän hyvyydellä ja jätti rikkaat tyhjäksi. |
| 54 |
| Hän korjasi palvelijansa Israelin, muistain omaa laupiuttansa, |
| 55 |
| (Niinkuin hän on puhunut meidän isillemme, Abrahamille ja hänen siemenellensä) ijankaikkisesti. |
| 56 |
| Ja Maria oli hänen tykönänsä lähes kolme kuukautta ja palasi kotiansa. |
| 57 |
| Mutta Elisabetin synnyttämisen aika täytettiin, ja hän synnytti pojan. |
| 58 |
| Ja hänen kylällisensä ja lankonsa kuulivat, että Herra oli tehnyt suuren laupiuden hänen kanssansa, ja he iloitsivat hänen kanssansa. |
| 59 |
| Ja tapahtui kahdeksantena päivänä, että he tulivat lasta ympärileikkaamaan, ja kutsuivat hänen isänsä nimeltä Sakarias. |
| 60 |
| Niin vastasi hänen äitinsä ja sanoi: ei suinkaan; vaan hän pitää kutsuttaman Johannes. |
| 61 |
| Ja he sanoivat hänelle: ei ole ketään sinun sukukunnassas, joka kutsutaan sillä nimellä. |
| 62 |
| Niin he viittasivat hänen isällensä, miksi hän tahtoi hänen nimittää. |
| 63 |
| Ja hän anoi taulua ja kirjoitti: Johannes on hänen nimensä. Ja kaikki ihmettelivät. |
| 64 |
| Niin kohta aukeni hänen suunsa ja hänen kielensä, ja puhui kiittäin Jumalaa. |
| 65 |
| Ja pelko tuli kaikkein heidän kylällistensä päälle, ja kaikissa Juudean mäkikylissä ilmoitettiin kaikki nämä sanat. |
| 66 |
| Ja kaikki , jotka tämän kuulivat, panivat sydämiinsä, sanoen: minkäs luulet tästä lapsesta tulevan? Sillä Herran käsi oli hänen kanssaan. |
| 67 |
| Ja Sakarias ja hänen isänsä täytettiin Pyhällä Hengellä ja ennusti, sanoen: |
| 68 |
| Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala! sillä hän on etsinyt ja lunastanut kansansa, |
| 69 |
| Ja on meille korottanut autuuden sarven, Davidin palveliansa huoneessa, |
| 70 |
| Niinkuin hän on muinen puhunut pyhäin prophetainsa suun kautta, |
| 71 |
| Vapahtaaksensa meitä meidän vihollisiltamme ja kaikkein kädestä, jotka meitä vihaavat: |
| 72 |
| Osoittaaksensa laupiutta meidän isillemme ja muistaaksensa pyhää liittoansa, |
| 73 |
| Ja sitä valaa, jonka hän vannoi Abrahamille, meidän isällemme, meille antaaksensa: |
| 74 |
| Että me, vapahdetut vihollistemme kädestä, häntä pelkäämättä palvelesimme, |
| 75 |
| Pyhyydessä ja hurskaudessa hänen edessänsä kaikkena meidän elinaikanamme. |
| 76 |
| Ja sinä poikainen pitää kutsuttaman Ylimmäisen prophetaksi; sillä sinun pitää käymän Herran kasvoin edessä, valmistamaan hänen teitänsä, |
| 77 |
| Ja antaman autuuden tunnon hänen kansallensa, heidäin synteinsä anteeksi saamiseksi, |
| 78 |
| Meidän Jumalan sydämellisen laupiuden kautta, jolla meitä on etsinyt koitto ylhäältä, |
| 79 |
| Valaisemaan niille, jotka pimeissä ja kuolon varjoissa istuvat, ja ojentamaan meidän jalkamme rauhan tielle. |
| 80 |
Mutta lapsi kasvoi ja vahvistui hengessä, ja oli korvessa siihen päivään asti, jona hänen piti Israelin kansan eteen tuleman.
|
| Finnish Bible 1776 |
| Public Domain Version: 1776 |