A A A A A
×

Raamattu 1776

Hesekielin 28

1
Ja Herran sana tapahtui minulle ja sanoi:
2
Sinä ihmisen poika, sano Tyron ruhtinaalle: näin sanoo Herra, Herra: että sinun sydämes paisuu, ja sinä sanot: minä olen Jumala, minä istun Jumalan istuimella keskellä merta; vaikka sinä olet ihminen ja et Jumala, kuitenkin yltyy sinun sydämes, niin kuin Jumalan sydän.
3
Katso, sinä olet olevinas viisaampi Danielia, ettei sinulta mitään salattu olisi;
4
Ja että sinä toimellas ja taidollas olet sen voiman saanut, ja koonnut sinun tavaroihis kultaa ja hopiaa,
5
Ja olet sinun suurella viisaudellas ja kaupallas niin suuren voiman saanut; siitä sinä olet niin ylpiäksi tullut, että sinä niin voimallinen olet.
6
Sentähden sanoo Herra, Herra näin: että sinun sydämes ylpeilee, niinkuin sinä Jumala olisit;
7
Sentähden katso, minä tahdon lähettää muukalaiset sinun päälles, julmat pakanat; heidän pitää miekkansa vetämän sinun kaunista viisauttas vastaan, ja tekemän sinbun suuren kunnias häpiäksi.
8
Heidän pitää sinun paiskaaman luolaan, että sinun pitää kuoleman keskellä merta, niinkuin tapetut.
9
Mitämaks, jos sinä murhaajalles sanot: minä olen Jumala; vaikka et sinä Jumala ole, vaan ihminen, ja olet sinun murhaajas kädessä.
10
Sinun pitää kuoleman, niinkuin ympärileikkaamattomat, muukalaisten käsiin; sillä minä olen sen sanonut, sanoo Herra, Herra.
11
Ja Herran sana tapahtui minulle ja sanoi:
12
Sinä, ihmisen poika, itke valitusitku Tyron kuninkaasta, ja sano hänelle: näin sanoo Herra, Herra: sinä olet kauniisti tehty sinetti, täynnä viisautta ja sangen ihana.
13
Sinä olet Edenissä, Jumalan yrttitarhassa, ja kaunistettu kaikkinaisilla kalliilla kivillä, sardilla, topasilla, timantilla, turkosilla, onikilla, jaspiksilla, saphirilla, rubinilla, smaragdilla ja kullalla: sinä päivänä, kuin sinä luotiin, olivat valmiina sinun tykönäs sinun rumpus ja huilus.
14
Sinä olet niinkuin Kerub, voideltu peittämään; ja minä olen sinun asettanut, ja sinä olet Jumalan pyhällä vuorella, että sinun kuumain kivien seassa vaeltaman pitäis.
15
Ja olit vakaa sinun teissäs, siitä päivästä kuin sinä luotu olit, siihenasti kuin sinun pahuutes löydettiin.
16
Sillä sinä olet sisältä täynnä pahuutta sinun suuresta kaupastas, ja olet syntiä tehnyt: sentähden tahdon minä sinun eroittaa Jumalan vuorelta, ja tahdon sysätä pois sinua, sinä peittävä Kerub kuumista kivistä.
17
Ja että sinun sydämes paisuu, ettäs niin ihana olet, ja olet antanut kavaluutes sinus pettää koreudessas; sentähden tahdon minä kukistaa sinun maahan, ja tehdä sinun ihmeeksi kuninkaille.
18
Sillä sinä turmelit sinun pyhyytes suurella pahuudellas ja väärällä kaupallas: sentähden tahdon minä antaa tulen sinusta tulla, joka sinun kuluttaman pitää, ja teen sinun tuhaksi maan päällä kaikkein niiden silmäin edessä, jotka sinun näkevät.
19
Kaikki, jotka sinun tuntevat pakanain seassa, pitää hämmästymän sinun tähtes; sinä olet suureksi pelvoksi, ettes ikänä enään taida tulla ylös.
20
Ja Herran sana tapahtui minulle ja sanoi:
21
Sinä ihmisen poika, aseta kasvos Zidonia vastaan, ja ennusta häntä vastaan,
22
Ja sano: näin sanoo Herra, Herra: katso, minä tahdon sinun kimppuus, Zidon, ja tahdon voittaa kunnian sinusta, että ymmärrettäisiin, että minä olen Herra, kuin minä annan oikeuden käydä hänen ylitsensä, ja hänessä osoitan, että minä pyhä olen.
23
Ja lähetän ruton hänen sekaansa ja veren vuodatuksen hänen kaduillensa, ja heidän pitää kuolemahaavoissa lankeeman miekallas, jonka pitää tuleman heidän päällensä joka taholta; ja heidän pitää ymmärtämän, että minä olen Herra.
24
Ja ei pidä sitte ympäri Israelin huoneita, joissa heidän vihollisensa ovat, orjantappuroita, jotka pistävät, eikä ohdakkeita, jotka heitä vaivaavat, jäämän, että heidän pitää ymmärtämän, että minä olen Herra, Herra.
25
Näin sanoo Herra, Herra: kuin minä Israelin huonetta kokoon kansoista, joihin he hajoitetut ovat, niin minä tahdon heissä osoittaa pakanoille, että minä pyhä olen; ja heidän pitää asuman maallansa, jonka minä palvelialleni Jakobille antanut olin.
26
Ja heidän pitää murheetoinna asuman siinä, ja huoneita rakentaman, ja istuttaman viinapuita, juuri murheetoinna he asuvat, kuin minä annan oikeuden käydä kaikkein heidän vihollistensa ylitse heidän ympäristöllänsä; ja heidän pitää ymmärtämän, että minä Herra olen heidän Jumalansa.
Hesekielin 28:1
Hesekielin 28:2
Hesekielin 28:3
Hesekielin 28:4
Hesekielin 28:5
Hesekielin 28:6
Hesekielin 28:7
Hesekielin 28:8
Hesekielin 28:9
Hesekielin 28:10
Hesekielin 28:11
Hesekielin 28:12
Hesekielin 28:13
Hesekielin 28:14
Hesekielin 28:15
Hesekielin 28:16
Hesekielin 28:17
Hesekielin 28:18
Hesekielin 28:19
Hesekielin 28:20
Hesekielin 28:21
Hesekielin 28:22
Hesekielin 28:23
Hesekielin 28:24
Hesekielin 28:25
Hesekielin 28:26
Hesekielin 1 / Hes 1
Hesekielin 2 / Hes 2
Hesekielin 3 / Hes 3
Hesekielin 4 / Hes 4
Hesekielin 5 / Hes 5
Hesekielin 6 / Hes 6
Hesekielin 7 / Hes 7
Hesekielin 8 / Hes 8
Hesekielin 9 / Hes 9
Hesekielin 10 / Hes 10
Hesekielin 11 / Hes 11
Hesekielin 12 / Hes 12
Hesekielin 13 / Hes 13
Hesekielin 14 / Hes 14
Hesekielin 15 / Hes 15
Hesekielin 16 / Hes 16
Hesekielin 17 / Hes 17
Hesekielin 18 / Hes 18
Hesekielin 19 / Hes 19
Hesekielin 20 / Hes 20
Hesekielin 21 / Hes 21
Hesekielin 22 / Hes 22
Hesekielin 23 / Hes 23
Hesekielin 24 / Hes 24
Hesekielin 25 / Hes 25
Hesekielin 26 / Hes 26
Hesekielin 27 / Hes 27
Hesekielin 28 / Hes 28
Hesekielin 29 / Hes 29
Hesekielin 30 / Hes 30
Hesekielin 31 / Hes 31
Hesekielin 32 / Hes 32
Hesekielin 33 / Hes 33
Hesekielin 34 / Hes 34
Hesekielin 35 / Hes 35
Hesekielin 36 / Hes 36
Hesekielin 37 / Hes 37
Hesekielin 38 / Hes 38
Hesekielin 39 / Hes 39
Hesekielin 40 / Hes 40
Hesekielin 41 / Hes 41
Hesekielin 42 / Hes 42
Hesekielin 43 / Hes 43
Hesekielin 44 / Hes 44
Hesekielin 45 / Hes 45
Hesekielin 46 / Hes 46
Hesekielin 47 / Hes 47
Hesekielin 48 / Hes 48