Vanha Testamentti
Uusi Testamentti
Raamattu 1776

Psalmien 17

1

Davidin rukous. Kuule, Herra, oikeutta, havaitse minun huutoni, ota vaari minun rukouksestani, joka ei viekkaasta suusta lähde.

2

Puhu sinä minun asiassani, ja sinun silmäs katsokaan oikeutta.

3

Sinä koettelet minun sydämeni, ja etsiskelet sitä yöllä, ja tutkit minua, ja et mitään löydä; minä olen aikonut, ettei minun suuni missäkään riko.

4

Minä varjelen minuni sinun huultes sanoissa, ihmisten töistä, murhaajan tiellä.

5

Hallitse minun käyntöni poluillas, ettei minun askeleeni liukahtaisi.

6

Minä huudan sinua, ettäs, Jumala, minua kuulisit: kallista korvas minun puoleeni, kuule minun puheeni.

7

Osoita ihmeellinen hyvyytes, sinä niiden vapahtaja, jotka sinuun uskaltavat, niitä vastaan, jotka sinun oikiaa kättäs vastaan ovat.

8

Varjele minua niinkuin silmäterää: suojele minua siipeis varjon alla.

9

Jumalattomista, jotka minua hävittävät, vihollisistani, jotka minun sieluuni piirittävät.

10

Heidän lihavansa yhtä pitävät: he puhuvat suullansa ylpiästi.

11

Kuhunka me menemme, niin he meitä piirittävät: siihen he silmänsä tarkoittavat meitä kukistaaksensa maahan,

12

Niinkuin jalopeura saalista himoitsee, niinkuin nuori jalopeura, joka luolasta väijyy.

13

Nouse, Herra, ennätä hänen kasvonsa, ja polje häntä; vapahda minun sieluni miekallas jumalattomista,

14

Sinun kädelläs ihmisistä, Herra, tämän maailman ihmisistä, joiden osa on tässä elämässä, ja joiden vatsan sinä täytät tavarallas: heidän lapsensa ravitaan, ja he jättävät tähteensä lapsukaisillensa.

15

Mutta minä saan nähdä sinun kasvos vanhurskaudessa: minä ravitaan herättyäni sinun kuvas jälkeen.

Finnish Bible 1776
Public Domain Version: 1776