| 1 |
| Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Tyhmät sanovat sydämessänsä: ei Jumalaa olekaan; ei he mitään kelpaa, ja ovat ilkiät menoissansa; ei ole joka hyvää tekee. |
| 2 |
| Herra katsoi taivaasta ihmisten lapsia, nähdäksensä, jos joku ymmärtäis eli etsis Jumalaa. |
| 3 |
| Mutta he ovat kaikki poikenneet pois, ja kaikki ovat kelvottomat: ei ole yksikään, joka hyvää tekee, ei ainoakaan. |
| 4 |
| Eikö siis kenkään pahointekiöistä sitä havaitse? jotka minun kansaani syövät niinkuin he söisivät leipää; vaan ei he rukoile Herraa. |
| 5 |
| Siellä he kovin pelkäsivät; sillä Jumala on läsnä vanhurskasten sukua. |
| 6 |
| Te häpäisette köyhän neuvon; mutta Jumala on hänen turvansa. |
| 7 |
Oi jos apu tulis Israelille Zionista! sillä koska Herra päästää vangitun kansansa, niin Jakob iloitsee ja Israel riemuitsee.
|
| Finnish Bible 1776 |
| Public Domain Version: 1776 |