Vanha Testamentti
Uusi Testamentti
Raamattu 1776

Jobin 39

1

(H 39:4) Tiedätkös, koska metsävuohet poikivat, eli oletkos havainnut peurat käyvän tiineenä?

2

(H 39:5) Oletkos lukenut heidän kuukautensa, koska ne täydellänsä ovat? eli tiedätkös ajan, koska he poikivat?

3

(H 39:6) He kumartavat heitänsä poikiessansa, ja ajavat sen pois, josta heillä kipu on.

4

(H 39:7) Heidän poikansa vahvistuvat ja kasvavat jyvistä: ne menevät ulos, ja ei palaja heidän tykönsä.

5

(H 39:8) Kuka on metsä-aasin antanut niin vapaana käydä? kuka on metsä-aasin siteen päästänyt?

6

(H 39:9) Jolle minä olen erämaan huoneeksi antanut ja korven asuinsiaksi.

7

(H 39:10) Hän katsoo ylön kaupungin pauhinaa: vartian huutoa ei hän kuule.

8

(H 39:11) Hän katsoo vuorella laiduntansa, ja etsii kussa viheriäistä on.

9

(H 39:12) Luuletkos yksisarvisen palvelevan sinuas, ja makaavan yötä sinun seimelläs?

10

(H 39:13) Taidatkos sitoa yksisarvisen vaolle köydellä, niin että hän kiskois ketoa laaksossa sinun perässäs?

11

(H 39:14) Taidatkos sinus luottaa häneen, ehkä hän paljon voi, ja jättää työs hänen haltuunsa?

12

(H 39:15) Uskotkos hänen siemenes kotia tuovan, ja riihees kokoovan?

13

(H 39:16) Ovatko riikinkukkoin sulat kauniimmat kuin nälkäkurjen sulat?

14

(H 39:17) Joka munansa jättää maahan, ja antaa maan lämpimän hautoa niitä.

15

(H 39:18) Hän unohtaa ne tallattavan,ja että peto kedolla ne rikkois.

16

(H 39:19) Hän on niin kova poikiansa vastaan, kuin ei ne hänen olisikaan: Ei hän tottele turhaan työtä tehdä.

17

(H 39:20) Sillä Jumala on häneltä taidon ottanut pois, ja ei ole antanut hänelle ymmärrystä.

18

(H 39:21) Kuin hän ylentää itsensä korkeuteen, nauraa hän hevosta ja miestä.

19

(H 39:22) Taidatkos antaa hevoselle väen, eli taidatkos kaunistaa hänen kaulansa hirnumisella?

20

(H 39:23) Taidatkos peljättää hänen niinkuin heinäsirkan? peljättävä on hänen sieramiensa päristys.

21

(H 39:24) Hän kaivaa maata kavioillansa, on riemuinen väkevyydessänsä, ja menee sota-aseita vastaan.

22

(H 39:25) Hän nauraa pelkoa ja ei hämmästy, eikä pakene miekkaa.

23

(H 39:26) Ehkä vielä viini kalisis häntä vastaan, ja keihäät ja kilvet välkkyisivät;

24

(H 39:27) Hän korskuu, pudistelee ja kaivaa maata, ja ei tottele vasikitorven helinää.

25

(H 39:28) Kuin vaskitorvi heliästi soi, luihkaa hän: hui, ja haastaa sodan taampaa, niin myös päämiesten huudon ja riemun.

26

(H 39:29) Lentääkö haukka sinun ymmärryksestäs, ja hajoittaa siipensä etelään käsin?

27

(H 39:30) Lentääkö kotka sinun kädestäs niin korkialle, että hän tekee pesänsä korkeuteen?

28

(H 39:31) Hän asuu vuorilla ja yöttelee vuorten kukkuloilla ja vahvoissa paikoissa.

29

(H 39:32) Sieltä hän katsoo ruan perään, ja hänen silmänsä näkevät kauvas.

30

(H 39:33) Hänen poikansa särpävät verta; ja kussa raato on, siellä myös hän on.

Finnish Bible 1776
Public Domain Version: 1776