A A A A A
Raamattu 1776

Jobin 11



1
Niin vastasi Zophar Naemasta ja sanoi:
2
Kuin joku on kauvan puhunut, eikö häntä pitäis vastattaman? eli pitääkö suupaltilla oikeus oleman?
3
Pitääkö sinun jaarituksiis ihmisten vaikeneman, että sinä pilkkaat, eikä yksikäan sinua häpäisisi?
4
Sinä sanot: minun opetukseni on selkiä, ja minä olen puhdas sinun silmäis edessä.
5
Jospa Jumala puhuis ja avais huulensa sinua vastaan,
6
Ja ilmoittais sinulle salaisen tiedon! sillä hänellä olis vielä enempi tekemistä, ettäs tietäisit, ettei hän muistele kaikkia sinun pahoja töitäs.
7
Luuletkos tutkistellessas Jumalan löytäväs? ja Kaikkivaltiaan täydellisesti löytäväs.
8
Hän on korkiampi kuin taivas, mitäs tahdot tehdä? syvempi kuin helvetti, kuinkas taidat tuta?
9
Pitempi kuin maa, ja laviampi kuin meri.
10
Jos hän sen ylösalaisin kääntäis, eli kätkis, eli heittäis kokoon; kuka hänen estäis?
11
Sillä hän tuntee turhatkin ihmiset, ja näkee vääryydet; ja ei hänen pitäis ymmärtämän?
12
Turha ihminen ylpeilee, ja syntynyt ihminen on niinkuin metsä-aasin varsa.
13
Jos olisit valmistanut sydämes, ja nostanut kätes hänen tykönsä;
14
Jos vääryys on sinun kädessäs, niin heitä se kauvas, ettei yhtään vääryyttä asuisi majassas:
15
Niin sinä ylennät kasvos ilman laitosta, ja olet vahva ja ei pelkääväinen.
16
Niin sinä myös unhotat vaivan; ja niinkuin ohitse juossut vesi, tulee se mielees.
17
Ja sinun elämäs aika pitää käymän ylös niinkuin puolipäivä, ja pimeys niinkuin kirkas aamu.
18
Ole hyvässä turvassa, vielä nyt toivo on; sillä vaikkas nyt olet häpiässä, niin sinä kuitenkin olet rauhassa lepäävä.
19
Sinä olet makaava, ja ei kenkään sinua peljätä: monen pitää sinua kunnioittaman.
20
Mutta jumalattomain silmät pitää nääntymän, ja ei voi päästää; sillä heidän toivonsa pitää puuttuman heidän sieluiltansa.