A A A A A
×

Raamattu 1776

2 Kuninkaiden 2

1
Niin tapahtui, kuin Herra tahtoi Elian tuulispäässä ottaa ylös taivaasen, kävivät Elia ja Elisa Gilgalissa.
2
Ja Elia sanoi Elisalle: istus tässä, sillä Herra on minun lähettänyt Beteliin. Mutta Elisa sanoi: niin totta kuin Herra elää ja sinun sielus elää, en minä luovu sinusta. Ja he tulivat alas Beteliin.
3
Silloin kävivät prophetain pojat, jotka Betelissä olivat, Elisan tykö ja sanoivat hänelle: tiedätkös Herran tänäpänä ottavan sinulta pois isäntäs sinun pääs päältä? Hän sanoi: minä kyllä sen tiedän, olkaat ääneti!
4
Ja Elia sanoi hänelle: Elisa, viivys tässä, sillä Herra on minun lähettänyt Jerihoon. Hän sanoi: niin totta kuin Herra elää ja sinun sielus elää, en minä luovu sinusta. Ja niin he tulivat Jerihoon.
5
Niin tulivat prophetain pojat, jotka Jerihossa olivat, Elisan tykö ja sanoivat hänelle: tiedätkös Herran tänäpänä ottavan sinulta pois isäntäs sinun pääs päältä? Hän sanoi: minä kyllä sen tiedän, olkaat ääneti!
6
Ja Elia sanoi hänelle: istus tässä, sillä Herra on minun lähettänyt Jordaniin. Hän sanoi: niin totta kuin Herra elää ja sinun sielus elää, en minä luovu sinusta. Ja he kävivät molemmin.
7
Mutta viisikymmentä miestä prophetain pojista meni pois ja jäivät kauvas seisomaan heidän kohdallansa; vaan he seisoivat ynnä Jordanin tykönä.
8
Niin otti Elia hameensa ja kääri kokoon, ja löi veteen, ja vesi hajosi molemmille puolille, niin että he molemmat kävivät kuivina sen lävitse.
9
Ja kuin he tulivat ylitse, sanoi Elia Elisalle: ano, mitä minun pitää sinulle tekemän, ennenkuin minä otetaan pois sinulta. Elisa sanoi: että kaksi osaa hengestäs olis minun kanssani.
10
Hän sanoi: sinä olet anonut kovaa asiaa; mutta kuitenkin, jos näet minun kuin minä sinulta otetaan pois, se tapahtuu niin sinulle, mutta jos et näe, niin ei se tapahdu.
11
Ja tapahtui kuin he ynnä kävivät ja puhuivat keskenänsä, katso, niin tulivat tuliset vaunut tulisten hevosten kanssa ja eroittivat heidät toinen toisestansa. Ja Elia meni ylös tuulispäässä taivaasen.
12
Mutta Elisa näki sen ja huusi: minun isäni, minun isäni, Israelin vaunu ja hänen ratsasmiehensä! ja ei häntä enää nähnyt. Ja hän tarttui vaatteisiinsa ja repäisi ne kahtia,
13
Ja otti Elian hameen ylös, joka häneltä pudonnut oli, palasi ja seisoi Jordanin rannalla;
14
Ja otti Elian hameen, joka häneltä pudonnut oli, löi veteen ja sanoi: kussa on nyt Herra Elian Jumala? ja löi veteen, niin vesi hajosi molemmille puolille, ja Elisa kävi ylitse.
15
Kuin prophetain pojat, jotka toisella puolella Jerihossa olivat, näkivät hänen, sanoivat he: Elian henki lepää Elisan päällä, ja kävivät häntä vastaan ja kumarsivat maahan asti,
16
Ja sanoivat hänelle: katso, sinun palvelioissas on viisikymmentä vahvaa miestä, anna heidän mennä etsimään isäntääsi, jos Herran henki on ottanut hänen ja heittänyt jollekulle vuorelle, taikka johonkuhun laaksoon. Hän sanoi: älkäät antako mennä!
17
Mutta he vaativat häntä siihenasti, että hän häpesi, ja sanoi: antakaat mennä! Ja he lähettivät matkaan viisikymmentä miestä, ja he etsivät kolme päivää ja ei löytäneet häntä,
18
Ja tulivat jälleen hänen tykönsä, ja hän asui Jerihossa; ja hän sanoi heille: enkö minä sanonut teille, ettei teidän pitänyt menemän?
19
Ja kaupungin miehet sanoivat Elisalle: katso, tässä kaupungissa on hyvä asua, niinkuin meidän herramme näkee; mutta vesi on paha ja maa hedelmätöin.
20
Hän sanoi: tuokaat minulle uusi astia ja pankaat suolaa siihen! Ja he toivat sen hänelle.
21
Niin hän meni ulos vesihuokoin tykö ja heitti suolaa niihin, sanoen: näin sanoo Herra: minä olen tämän veden parantanut, ei kuolema, taikka hedelmättömyys pidä heistä tästedes tuleman.
22
Niin parani vesi tähän päivään asti Elisan sanan jälkeen, jonka hän puhui.
23
Ja hän meni sieltä ylös Beteliin, ja hänen mennessänsä tiellä, tulivat pienet pojat kaupungista ja pilkkasivat häntä, sanoen hänelle: tule ylös paljaspää, tule ylös paljaspää!
24
Ja hän käänsi itsensä, ja kuin hän heidät näki, kirosi hän heitä Herran nimeen. Niin tuli kaksi karhua metsästä ja repeli heistä kaksi poikaa viidettäkymmentä kuoliaaksi.
25
Sieltä hän meni Karmelin vuorelle, ja palasi sieltä sitten Samariaan.
2 Kuninkaiden 2:1
2 Kuninkaiden 2:2
2 Kuninkaiden 2:3
2 Kuninkaiden 2:4
2 Kuninkaiden 2:5
2 Kuninkaiden 2:6
2 Kuninkaiden 2:7
2 Kuninkaiden 2:8
2 Kuninkaiden 2:9
2 Kuninkaiden 2:10
2 Kuninkaiden 2:11
2 Kuninkaiden 2:12
2 Kuninkaiden 2:13
2 Kuninkaiden 2:14
2 Kuninkaiden 2:15
2 Kuninkaiden 2:16
2 Kuninkaiden 2:17
2 Kuninkaiden 2:18
2 Kuninkaiden 2:19
2 Kuninkaiden 2:20
2 Kuninkaiden 2:21
2 Kuninkaiden 2:22
2 Kuninkaiden 2:23
2 Kuninkaiden 2:24
2 Kuninkaiden 2:25
2 Kuninkaiden 1 / 2Kun 1
2 Kuninkaiden 2 / 2Kun 2
2 Kuninkaiden 3 / 2Kun 3
2 Kuninkaiden 4 / 2Kun 4
2 Kuninkaiden 5 / 2Kun 5
2 Kuninkaiden 6 / 2Kun 6
2 Kuninkaiden 7 / 2Kun 7
2 Kuninkaiden 8 / 2Kun 8
2 Kuninkaiden 9 / 2Kun 9
2 Kuninkaiden 10 / 2Kun 10
2 Kuninkaiden 11 / 2Kun 11
2 Kuninkaiden 12 / 2Kun 12
2 Kuninkaiden 13 / 2Kun 13
2 Kuninkaiden 14 / 2Kun 14
2 Kuninkaiden 15 / 2Kun 15
2 Kuninkaiden 16 / 2Kun 16
2 Kuninkaiden 17 / 2Kun 17
2 Kuninkaiden 18 / 2Kun 18
2 Kuninkaiden 19 / 2Kun 19
2 Kuninkaiden 20 / 2Kun 20
2 Kuninkaiden 21 / 2Kun 21
2 Kuninkaiden 22 / 2Kun 22
2 Kuninkaiden 23 / 2Kun 23
2 Kuninkaiden 24 / 2Kun 24
2 Kuninkaiden 25 / 2Kun 25