Raamatun Valinta
Vanha Testamentti
Uusi Testamentti
Raamattu 1992

Jeremian 48

1

Moabille. Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: -- Voi Neboa, se murskataan! Kirjataim vallataan ja tuhotaan. Kaupunki vuoren laella antautuu ja kukistuu.

2

Kadonnut on Moabin kunnia! Viholliset ovat jo Hesbonissa ja tekevät suunnitelmia moabilaisten tuhoksi: "Käydään kimppuun, pyyhkäistään heidät pois maan päältä!" Myös sinä, Madmen, olet kohta mykkä, miekka on jo kintereilläsi.

3

Kuulkaa! Huuto kiirii Horonaimista, siellä riehuu hävitys ja tuho.

4

Moab on kukistunut, kauas kuuluu pienokaisten parku.

5

Pakoon päässeet nousevat itkien Luhitin solaa, Horonaimista laskeutuvalta tieltä kantautuvat tuskan huudot hävityksen tähden.

6

"Paetkaa! Menkää autiomaahan turvaan, pysytelkää hengissä kuin kataja!"

7

Moab, sinä olet luottanut mahtiisi ja rikkauteesi, siksi sinutkin valloitetaan. Kemos viedään vieraaseen maahan, samoin sen papit ja ruhtinaat.

8

Vihollinen tulee ja hävittää kaupungit, yksikään ei säästy tuholta. Laakso hävitetään, ylänkö tuhotaan. Näin on Herra puhunut.

9

Pystyttäkää muistokivi Moabille, sen loppu on tullut. Sen kaupungit tulevat autioiksi, niissä ei enää asu kukaan.

10

"Kirottu olkoon jokainen, joka suorittaa veltosti Herran antaman tehtävän! Kirottu olkoon se, joka ei miekallaan vuodata verta!"

11

-- Nuoruutensa päivistä Moab on ollut turvassa, sitä ei ole viety vieraaseen maahan. Niin kuin viini lepää rauhassa sakkansa päällä, niin Moabkin on saanut elää häiriintymättä. Sitä ei ole kaadettu astiasta toiseen, sen maku on säilynyt, sen tuoksu pysynyt samana.

12

"Mutta päivät tulevat", sanoo Herra, "jolloin minä lähetän Moabiin viinikellarin hoitajat. He laskevat viinin pois ruukuista, he tyhjentävät ne ja lyövät ne palasiksi.

13

Kemos ei voi auttaa Moabia, niin kuin ei Betelin jumala voinut auttaa Israelia, vaikka kansa luotti siihen."

14

-- Voi, miksi te kerskutte: "Me olemme sankareita, urheita miehiä valmiina taisteluun!"

15

Moab hävitetään, sen kaupungit valloitetaan, sen parhaat nuorukaiset joutuvat teuraaksi. Näin sanoo Kuningas, Herra Sebaot on hänen nimensä.

16

Moab on jo tuhon partaalla, sen loppu lähestyy nopeasti.

17

Itkekää sen kohtaloa, kaikki naapurit, itkekää kaikki, jotka Moabin tunnette! Valittakaa: "Murtunut on vahva valtikka, loistava käskijän sauva!"

18

-- Te, jotka asutte Dibonissa, astukaa alas kunnianne kukkulalta ja istukaa tunkiolle! Moabin viholliset hyökkäävät nyt kimppuunne ja tuhoavat linnoituksenne.

19

Menkää tielle tähystämään, te Aroerin asukkaat. Kysykää pakenevilta, miehiltä ja naisilta, kysykää, mitä tapahtuu.

20

"Onnettomasti on käynyt Moabille, se on kukistunut. Itkekää ja valittakaa! Huutakaa Arnonvirran yli: Moab on hävitetty!"

21

Tuomion saivat ylängön kaupungit: Holon, Jahas ja Mefaat,

22

Dibon, Nebo ja Bet-Diblataim,

23

Kirjataim, Bet-Gamul ja Bet-Meon,

24

Kerijot, Bosra ja kaikki muut Moabin kaupungit niin lähellä kuin kaukana.

25

-- Moabin sarvet on katkaistu, sen käsivarsi lyöty poikki, sanoo Herra.

26

"Juottakaa Moab juovuksiin, niin että se oksentelee ja joutuu itse naurunalaiseksi. Se on ylvästellyt Herraa vastaan!

27

Israelia se on pitänyt pilkkanaan, niin kuin pilkataan varkaita, jotka saadaan kiinni itse teosta. Aina kun moabilaiset ovat puhuneet Israelista, he ovat pudistelleet päätään ivallisesti."

28

-- Lähtekää kaupungeista, moabilaiset, menkää asumaan kallionkoloihin! Ottakaa oppia kyyhkysistä, jotka pesivät rotkon seinämissä.

29

-- Olemme kuulleet Moabin ylpeydestä: miten kopea se on ollut, miten korskea, mahtava, ylimielinen ja sydämeltään pöyhkeä!

30

"Minä tunnen kyllä moabilaisten ylvästelyn", sanoo Herra. "Heidän tekonsa osoittavat, miten tyhjiä heidän puheensa ovat."

31

-- Minä suren Moabin kohtaloa, huudan apua koko kansan tähden, muistelen Kir-Haresetin asukkaita.

32

Minä itken Jaeserin kanssa sinua, Sibman viiniköynnös. Sinun versosi rönsyilivät yli meren, ulottuivat Jaeseriin asti. Kesken korjuupäivien hyökkäsi vihollinen, vei hedelmäsi ja viinisatosi!

33

Ilo ja riemu on korjattu pois Moabin tarhoista. Viinikuurnat eivät enää täyty, eivät kaiu viininpolkijain riemuhuudot. Ilon äänet ovat vaienneet.

34

Hesbonin ja Elealen valitushuudot kuuluvat Jahasiin asti. Huuto kiirii Soarista Horonaimiin ja Eglat-Selisiaan saakka. Autiomaaksi muuttuu kaikki, jopa Nimrimin kosteikko.

35

"Minä hävitän moabilaiset, nuo, jotka nousevat uhrikukkuloille polttamaan uhreja jumalalleen", sanoo Herra.

36

-- Minun sydämeni valittaa Moabia kuin huilu, minun sydämeni itkee Kir-Haresetin asukkaita alakuloisesti kuin huilu. Kaikki on menetetty, mitä he ovat hankkineet!

37

Jokaisen pää on ajeltu paljaaksi, jokaisen parta on leikattu pois. Kaikkien kädet ovat täynnä viiltoja, jokaisen lanteita verhoaa säkkivaate.

38

Moabin talojen katoilta ja toreilta kuuluu pelkkää valitusta. "Minä olen murskannut Moabin kuin kelvottoman astian", sanoo Herra.

39

"Kuinka murskana se onkaan! Valittakaa! Miten häpeällisesti Moab onkaan paennut -- nyt naapurit pilkkaavat sitä ja kauhistelevat sen kohtaloa!"

40

Näin sanoo Herra: -- Se kiitää kohti Moabia kuin kotka, siivet levällään!

41

Kaupungit valloitetaan, linnoitukset kukistuvat. Tuona päivänä Moabin rohkeinkin mies on hädissään kuin synnytystuskissa oleva nainen.

42

Moabilaiset pyyhkäistään pois maan päältä: röyhkeästi he ovat asettuneet Herraa vastaan.

43

-- Kauhu ja kuoppa ja loukku odottavat sinua, Moabin asukas, sanoo Herra.

44

Joka pääsee kauhua pakoon, putoaa kuoppaan, ja joka nousee kuopasta, jää loukkuun. Se vuosi on lähellä, jolloin minä rankaisen Moabia, sanoo Herra.

45

-- Hesbonin liepeillä seisahtuvat uupuneet pakolaiset. "Tuli lähti liikkeelle Hesbonista, roihu Sihonin palatsista. Se kulutti Moabin ohimot, poltti kerskurikansan päälaen."

46

Voi sinua, Moab! Loppu on tullut Kemosin kansalle! Poikasi on viety vieraaseen maahan, tyttäresi vankeuteen.

47

"Mutta aikojen kuluttua minä käännän Moabin kohtalon", sanoo Herra. Tähän päättyvät Moabille lausutut tuomion sanat.

Finnish 1992 Bible
Copyrighted : Finnish Bible Society 1992