Vanha Testamentti
Uusi Testamentti
Raamattu 1776
← 136

Psalmien 137

138 →
1

Babelin virtain tykönä me istuimme ja itkimme, kuin me Zionin muistimme.

2

Kanteleemme me ripustimme pajuihin, jotka siellä olivat.

3

Siellä he käskivät meidän veisata, jotka meitä vankina pitivät, ja iloita meidän itkussamme: Veisatkaat meille Zionin virsiä.

4

Kuinka me veisaisimme Herran veisun vieraalla maalla?

5

Jos minä unohdan sinua, Jerusalem, niin olkoon oikia käteni unohdettu.

6

Tarttukoon kieleni suuni lakeen, ellen minä sinua muista, ellen minä tee Jerusalemia ylimmäiseksi ilokseni.

7

Herra, muista Edomin lapsia Jerusalemin päivänä, jotka sanovat: repikäät maahan hamaan hänen perustukseensa asti.

8

Sinä hävitetty tytär, Babel; autuas on, se joka sinulle kostaa, niinkuin sinä meille tehnyt olet.

9

Autuas on se, joka piskuiset lapses ottaa ja paiskaa kiviin.

Finnish Bible 1776
Public Domain Version: 1776