Psalmien 141

1

Daavidin virsi. Herra, minä huudan sinua, riennä minun tyköni. Ota korviisi minun ääneni, kun minä sinua huudan.

2

Minun rukoukseni olkoon suitsutusuhri sinun kasvojesi edessä, minun kätteni kohottaminen olkoon ehtoouhri.

3

Herra, pane minun suulleni vartija, vartioitse minun huulteni ovea.

4

Älä salli minun sydämeni taipua pahaan, pitämään jumalatonta menoa väärintekijäin kanssa. Minä en tahdo maistaa heidän herkkupalojansa.

5

Lyököön minua vanhurskas: se on rakkautta; kurittakoon hän minua: se on öljyä minun päähäni, siitä minun pääni älköön kieltäytykö. Sillä vielä vähän aikaa, niin minun rukoukseni täyttyy, mutta heidän käy pahoin:

6

heidän päämiehensä syöstään kalliolta alas, ja silloin kuullaan minun sanani suloisiksi.

7

Niinkuin maa kynnetään ja kuokitaan, niin ovat meidän luumme hajotetut tuonelan kuilun suulle.

8

Mutta sinuun, Herra, Herra, minun silmäni katsovat, sinuun minä turvaan. Älä hylkää minun sieluani.

9

Varjele minua niiden pauloista, jotka minua pyydystävät, väärintekijäin ansoista.

10

Kaatukoot kaikki jumalattomat omiin kuoppiinsa; mutta suo minun ne välttää.