Psalmien 132

1

Matkalaulu. Muista, Herra, Daavidin hyväksi kaikkia hänen vaivojansa,

2

hänen, joka vannoi valan Herralle ja teki lupauksen Jaakobin Väkevälle:

3

"Minä en mene majaan, joka on minun kotini, enkä nouse vuoteeseeni, joka on minun leposijani,

4

minä en suo silmilleni unta enkä silmäluomilleni lepoa,

5

ennenkuin löydän sijan Herralle, asumuksen Jaakobin Väkevälle".

6

Katso, me kuulimme sen olevan Efratassa, me löysimme sen Jaarin kedoilta.

7

Menkäämme hänen asumukseensa, kumartukaamme hänen jalkainsa astinlaudan eteen.

8

Nouse, Herra, leposijaasi, sinä ja sinun väkevyytesi arkki.

9

Sinun pappisi olkoot puetut vanhurskaudella, ja sinun hurskaasi riemuitkoot.

10

Palvelijasi Daavidin tähden älä torju pois voideltusi kasvoja.

11

Herra on vannonut Daavidille totisen valan, jota hän ei peruuta: "Sinun ruumiisi hedelmän minä asetan sinun valtaistuimellesi.

12

Jos sinun poikasi pitävät minun liittoni ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin saavat heidänkin poikansa istua sinun valtaistuimellasi iankaikkisesti."

13

Sillä Herra on valinnut Siionin, halunnut sen asunnoksensa:

14

"Tämä on minun leposijani iankaikkisesti; tässä minä asun, sillä tänne on minun haluni ollut.

15

Siionin ravinnon minä runsaasti siunaan, sen köyhät minä leivällä ruokin.

16

Sen papit minä puetan autuudella, ja sen hurskaat riemuiten riemuitkoot.

17

Siellä minä annan yletä Daavidille sarven, sytytän voidellulleni lampun.

18

Hänen vihollisensa minä puetan häpeällä, mutta hänen päässänsä loistaa hänen kruununsa."