Raamattu vuodessa
Elokuu 17


Esterin 3:1-15
1. Näiden tapausten jälkeen kuningas Kserkses ylensi Agagin jälkeläisen Hamanin, Hammedatan pojan, korkeaan virkaan ja arvoon ja asetti hänet kaikkien muiden ruhtinaiden yläpuolelle.
2. Kaikki kuninkaan virkamiehet, jotka palvelivat hovissa, osoittivat Hamanille kunnioitustaan heittäytymällä maahan hänen edessään, sillä näin oli kuningas käskenyt. Mutta Mordokai ei kumartanut eikä heittäytynyt maahan.
3. Silloin kuninkaan hoviherrat kysyivät Mordokailta: "Minkä takia sinä uhmaat kuninkaan käskyä?"
4. Kun he olivat päivästä päivään puhuneet tästä hänelle eikä hän siitä piitannut, he kertoivat asian Hamanille saadakseen tietää, oliko Mordokain esittämä syy pätevä. Hän oli näet sanonut olevansa juutalainen.
5. Kun Haman huomasi, ettei Mordokai suostunut kumartamaan eikä heittäytymään maahan hänen edessään, hän raivostui silmittömästi.
6. Mutta hän ei halunnut tyytyä siihen, että surmauttaisi vain Mordokain, vaan saatuaan tietää, mitä kansaa Mordokai oli, hän tahtoi surmauttaa myös hänen kansansa, kaikki Kserkseen valtakunnassa asuvat juutalaiset.
7. Kuningas Kserkseen kahdennentoista hallitusvuoden ensimmäisen kuukauden aikana, nisan-kuussa, heitettiin Hamanin käskystä puria eli arpaa vuoden jokaisesta päivästä ja kuukaudesta, jotta selviäisi, mikä oli suotuisin päivä Mordokain ja hänen kansansa tuhoamiseksi yhdellä kertaa. Arpa lankesi kahdennentoista kuukauden, adar-kuun, kolmannelletoista päivälle.
8. Tämän jälkeen Haman sanoi kuningas Kserkseelle: "Valtakunnassasi on kansa, joka asuu hajallaan sen kaikissa maakunnissa muiden kansojen seassa, mutta niistä erottautuen. Sen lait ovat erilaiset kuin minkään muun kansan, eivätkä sen kansan jäsenet noudata kuninkaan lakeja. Ei ole oikein, kuningas, että sinä annat heidän olla rauhassa.
9. Jos katsot sopivaksi, niin käske kirjoittaa määräys, että heidät on tuhottava, ja minä lupaan luovuttaa rahastonhoitajillesi kymmenentuhatta talenttia hopeaa vietäväksi kuninkaan aarrekammioihin."
10. Kuningas otti sinettisormuksen sormestaan ja antoi sen Hamanille, Hammedatan pojalle, Agagin jälkeläiselle, juutalaisten vainoojalle,
11. sanoen: "Voit tehdä hopeallesi ja myös sille kansalle mitä haluat."
12. Vuoden ensimmäisen kuun kolmantenatoista päivänä kutsuttiin paikalle kuninkaan kirjurit, ja Hamanin määräyksen mukaisesti kirjoitettiin kirjeet kaikille maakuntia johtaville kuninkaan satraapeille ja käskynhaltijoille sekä kaikkien kansakuntien ruhtinaille, kuhunkin maakuntaan sen omalla kirjoituksella ja kullekin kansalle sen omalla kielellä. Kirjeet kirjoitettiin kuningas Kserkseen nimissä, ja niihin painettiin sinettileima hänen sormuksellaan.
13. Ne lähetettiin pikalähettien mukana kuninkaan kaikkiin maakuntiin, ja niissä määrättiin, että kaikki juutalaiset, nuoret ja vanhat, naiset ja lapset, oli tuhottava, tapettava ja hävitettävä yhtenä ainoana päivänä, kahdennentoista kuukauden, adar-kuun, kolmantenatoista päivänä, ja että heidän omaisuutensa sai ryöstää.
14. Kirjeen jäljennös tuli julkaista lakina jokaisessa maakunnassa kaikille kansakunnille, että nämä tietäisivät valmistautua sitä päivää varten.
15. Juoksijat lähtivät heti viemään kuninkaan käskyä. Samaan aikaan kun laki julkaistiin Susan kaupungissa, kuningas ja Haman istuutuivat juomaan. Mutta kaupungissa vallitsi hämmennys.

Esterin 4:1-17
1. Saatuaan tietää, mitä oli tapahtunut, Mordokai repäisi vaatteensa, pukeutui säkkikankaaseen, sirotteli multaa hiuksiinsa ja lähti kulkemaan pitkin kaupunkia ääneen huutaen ja katkerasti valittaen.
2. Hän tuli kuninkaan palatsin portille mutta ei säkkivaatteessa päässyt sisälle palatsiin.
3. Kaikkialla maakunnissa, minne kuninkaan käsky ja määräys saapui, juutalaiset surivat kuten kuollutta on tapana surra, paastosivat ja itkivät, ja useimmat nukkuivat paljaalle maalle levitetyillä säkkikankailla.
4. Kun palvelijattaret ja eunukit toivat kuningattarelleen tiedon, että Mordokai oli suruasussa portilla, kuningatar säikähti ja joutui suunniltaan. Hän lähetti vaatteita, jotta Mordokai pukisi ne ylleen säkkivaatteen sijaan, mutta Mordokai ei ottanut niitä vastaan.
5. Silloin Ester kutsui eunukki Hatakin, jonka kuningas oli määrännyt hänen palvelukseensa, ja lähetti hänet kysymään Mordokailta, mitä oli tapahtunut ja mistä kaikki johtui.
6. Hatak meni Mordokain luo kaupungin torille, kuninkaan palatsin portin eteen,
7. ja Mordokai kertoi, mitä oli tapahtunut ja miten suuren määrän hopeaa Haman oli luvannut luovuttaa kuninkaan aarrekammioihin korvaukseksi juutalaisten hävittämisestä.
8. Hän antoi Hatakille myös jäljennöksen Susassa julkaistusta juutalaisten tuhoamista koskevasta kirjeestä, jotta Hatak näyttäisi sen Esterille. Mordokai pyysi, että Hatak kertoisi asiat Esterille ja kehottaisi häntä menemään kuninkaan luo rukoilemaan armoa kansalleen.
9. Hatak palasi kertomaan Esterille, mitä Mordokai oli sanonut.
10. Ester käski Hatakin viedä Mordokaille tämän vastauksen:
11. "Kaikki kuninkaan virkamiehet ja kuninkaan maakuntien kansatkin tietävät, että sille miehelle tai naiselle, joka kutsumatta menee kuninkaan palatsin sisäpihaan, on laissa yksi ainoa rangaistus: kuolema. Vain jos kuningas ojentaa häntä kohden kultavaltikkansa, hän saa jäädä eloon. Eikä minua itseäni ole kolmeenkymmeneen päivään kutsuttu kuninkaan luo."
12. Saatuaan kuulla Esterin viestin
13. Mordokai käski sanoa hänelle: "Vaikka asutkin kuninkaan palatsissa, älä kuvittele, että voit juutalaisista ainoana pelastaa henkesi.
14. Jos sinä nyt tässä tilanteessa pysyt vaiti, niin juutalaiset saavat kyllä avun ja pelastuksen muualta, mutta sinua ja isäsi sukua kohtaa tuho. Ja kukaties sinusta tulikin kuningatar vain tällaisia aikoja varten."
15. Ester käski vastata Mordokaille:
16. "Kutsu koolle kaikki Susan juutalaiset paastoamaan minun puolestani. Älkää syökö älkääkä juoko mitään kolmeen päivään ja kolmeen yöhön. Minäkin paastoan samalla tavoin palvelijattarieni kanssa, ja sitten lähden kuninkaan luo, vaikka se onkin vastoin lakia. Kun minun kerran on kuoltava, niin kuolen."
17. Mordokai meni pois ja teki niin kuin Ester oli käskenyt tehdä.

Psalmien 89:46-52
46. (H89:47)Herra, kuinka kauan? Kätkeydytkö sinä ainiaaksi? Kuinka kauan vihasi leimuaa kuin tuli?
47. (H89:48)Muista, Herra, kuinka lyhyt on ihmiselämä, kuinka mitättömiksi olet luonut Aadamin lapset!
48. (H89:49)Onko ketään, joka ei kerran kuolisi, joka välttyisi joutumasta tuonelan kouriin? (sela)
49. (H89:50)Herra, missä on uskollisuutesi, missä ovat lupauksesi, jotka kerran Daavidille annoit valalla vannoen?
50. (H89:51)Älä unohda, Herra, kuinka palvelijoitasi häväistään! Kansojen pilkka raastaa sydäntäni.
51. (H89:52)Herra, katso kuinka vihollisesi herjaavat! He pilkkaavat voideltusi kohtaloa.
52. (H89:53)Ylistetty olkoon Herra ikuisesti! Aamen, Aamen.

Sananlaskujen 22:7-8
7. Köyhä on rikkaan vallassa, velallisesta tulee velkojan orja.
8. Joka vääryyttä kylvää, se tuhoa niittää, hänen sauvansa särkyy ja mahtinsa murtuu.

Roomalaisille 3:1-31
1. Mitä etuja sitten on juutalaisilla, ja mitä hyötyä on ympärileikkauksesta?
2. Paljonkin, kaikin tavoin. Jumala on ensiksikin uskonut sanansa juuri heille.
3. Mutta vaikka jotkut ovatkin olleet epäuskoisia, ei kai heidän epäuskonsa tee Jumalan uskollisuutta tyhjäksi?
4. Ei toki! Vaikka kaikki ihmiset olisivat valheellisia, Jumala on luotettava. Onhan kirjoitettu: -- Näin sinun sanasi osoittautuvat tosiksi ja sinä voitat, kun joudut oikeuteen.
5. Mutta jos meidän väärämielisyytemme tuo esiin Jumalan oikeamielisyyden, mitä meidän on silloin sanottava? Onko Jumala ehkä väärämielinen -- puhun nyt ihmisten tavoin -- kun hän antaa vihan kohdata meitä?
6. Ei suinkaan! Kuinka Jumala siinä tapauksessa voisi tuomita maailman?
7. Mutta jos minun valheellisuuteni vain lisää Jumalan kirkkautta, kun sen ansiosta hänen totuutensa yhä korostuu, miksi minut sitten tuomitaan syntisenä?
8. Ei kai asia niin ole, kuin jotkut herjaajat väittävät meidän sanovan: "Tehdään vain pahaa, niin saadaan aikaan hyvää!" He kyllä saavat ansaitsemansa rangaistuksen.
9. Miten siis on? Olemmeko me muita parempia? Emme lainkaan. Olen jo esittänyt sen syytöksen, että kaikki, niin juutalaiset kuin kreikkalaisetkin, ovat synnin vallassa.
10. Onhan kirjoitettu: -- Ei ole yhtäkään vanhurskasta,
11. ei yhtäkään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa.
12. Kaikki ovat luopuneet ja käyneet kelvottomiksi. Ei ole ketään, joka tekee hyvää, ei ainoatakaan.
13. Heidän kurkkunsa on avoin hauta, heidän kielensä puhuu petollisesti, huultensa takana heillä on kyykäärmeen myrkkyä,
14. heidän suunsa on täynnä katkeria kirouksia.
15. Nopein jaloin he rientävät vuodattamaan verta,
16. tuhoa ja kurjuutta he jättävät jälkeensä.
17. Rauhan tietä he eivät tunne,
18. jumalanpelko on heille vieras.
19. Me tiedämme, että lain sanat kohdistuvat niihin, joilla on laki. Näin ei kukaan voi väittää vastaan, vaan koko maailma joutuu Jumalan tuomion alaiseksi.
20. Eihän yksikään ihminen tule Jumalan edessä vanhurskaaksi lain käskyjä noudattamalla. Lain tehtävänä on opettaa tuntemaan, mitä synti on.
21. Nyt Jumala on kuitenkin laista riippumatta tuonut ilmi vanhurskautensa, josta laki ja profeetat todistavat.
22. Tämä Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen, ja sen saavat omakseen kaikki, jotka uskovat. Kaikki ovat samassa asemassa,
23. sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta
24. mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi.
25. Hänet Jumala on asettanut sovitusuhriksi, hänen verensä tuo sovituksen uskossa vastaanotettavaksi. Näin Jumala on osoittanut vanhurskautensa. Pitkämielisyydessään hän jätti menneen ajan synnit rankaisematta,
26. mutta nyt meidän aikanamme hän osoittaa vanhurskautensa: hän on itse vanhurskas ja tekee vanhurskaaksi sen, joka uskoo Jeesukseen.
27. Onko siis syytä kerskailuun? Siltä on pohja pudonnut pois. Mikä laki on saanut tämän aikaan? Sekö, joka vaatii tekoja? Ei, vaan uskon laki.
28. Katsomme siis, että ihminen tulee vanhurskaaksi, kun hän uskoo, ilman lain vaatimia tekoja.
29. Vai onko Jumala pelkästään juutalaisten Jumala? Eikö hän ole myös muiden kansojen Jumala? On toki,
30. kun kerran Jumala on yksi ja ainoa. Hän tekee ympärileikatut vanhurskaiksi, jos he uskovat, ja ympärileikkaamattomat, kun he uskovat.
31. Kumoammeko me siis lain vetoamalla uskoon? Emme suinkaan, me päinvastoin vahvistamme sen mitä laki sanoo.